Työpäivä kuluu helposti niin, että lounaskin syödään samalla paikalla kuin kaikki muukin, näytön ääressä ja sähköpostit avoinna. Kun lounas siirretään toiseen huoneeseen, taukotilaan tai vaikka ulos, päivä saa selvän tauon, joka erottaa aamupäivän ja iltapäivän toisistaan. Muutos ei vaadi suunnittelua, vain sen, että nousee tuolista ja vie ruoan mukanaan toiseen paikkaan.
Moni huomaa, että pieni siirtymä toiseen tilaan rauhoittaa mieltä enemmän kuin itse ruoka. Kun silmät saavat levätä muualla kuin näytössä ja ajatukset saavat hetken irrottautua meneillään olevasta työstä, iltapäivä alkaa usein tuntua selkeämmältä. Tähän riittää yhtä hyvin oma keittiö kuin työpaikan taukohuone.
Tauko joka erottaa aamupäivän ja iltapäivän
Toimistolla lounas voidaan viettää yhteisessä tilassa muiden kanssa, jolloin keskustelu kääntyy usein luontevasti muuhun kuin työasioihin. Kotoa käsin työskennellessä sama tauko voi tarkoittaa lyhyttä kävelyä ennen ruokailua tai pelkkää istumista toisessa huoneessa kuin missä työpäivä muuten vietetään. Molemmissa tapauksissa kyse on samasta asiasta, pienestä siirtymästä pois siitä ympäristöstä, jossa aamupäivän työt on tehty.
Tavan pitäminen yllä onnistuu parhaiten, kun lounas sijoittuu suunnilleen samaan aikaan joka päivä, jolloin siitä tulee luonteva osa päivän kulkua eikä erillinen päätös joka kerta uudelleen. Ajan myötä pieni siirtymä alkaa tuntua tarpeelliselta, ja sen väliin jättäminen huomataan päivän loppupuolella väsymyksenä tai levottomuutena.
Osa suosii lounaan syömistä yhdessä työkaverin kanssa, jolloin ruokailusta tulee samalla pieni sosiaalinen hetki keskellä muuten yksinäistä työpäivää. Toiset taas arvostavat juuri sitä, että saavat viettää lounaan yksin, ilman että kenenkään tarvitsee jutella tai suunnitella mitään yhdessä. Ulkona syöminen onnistuu helpoiten, kun mukana on aina sopiva penkki tai paikka valmiina mielessä, ettei aikaa kulu etsimiseen. Vähitellen tästä lyhyestä siirtymästä tulee niin luonteva osa päivää, ettei sitä enää edes ajattele erillisenä päätöksenä.
Kesällä lounaan voi helposti viedä ulos, kun sää sen sallii, kun taas syksyn lähestyessä sama tauko siirtyy luontevasti sisätiloihin ilman että itse tapa katoaa. Tärkeintä ei ole paikka vaan se, että lounas todella erottuu omaksi hetkekseen muun päivän keskellä.
